Embedded Files
Käsitteiden ymmärtäminen on osa kulttuurisensitiivisyyttä
Käsitteiden ymmärtäminen on osa kulttuurisensitiivisyyttä
Suomessa asuvien erilaiset kotiseutusidonnaiset ja muut identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset vaihtelevat. Siitä huolimatta täällä eletään rinnakkain tasa-arvoisina ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenämme. Käyttäytymiseen ja toimintaan vaikuttavat arvot ja asenteet, joita jokainen ihminen oppii omassa kasvuympäristössään, mutta ne kehittyvät koko eliniän. Mikään kotimaa, kieli, uskonto tai katsomus, ei tee kaikista ryhmänsä ihmisistä samanlaisia ja samoin käyttäytyviä.
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus, se tulee YK:n yleissopimuksesta kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä.
Kulttuurisensitiivinen toiminta on ihmisen kunnioittamista
Kulttuurisensitiivinen toiminta on ihmisen kunnioittamista
Toimintaan ja käyttäytymiseen vaikuttavat arvot ja asenteet opitaan omassa kasvuympäristössä, lapsuuden kotiseudulla. Ne kuitenkin kehittyvät läpi elämän. Mitään yhtä ihmisryhmää edustavaa kulttuurista roolimallia ei siis ole, eikä kulttuuri-identiteetti ole valmiiksi annettu tai tiettyyn ryhmään kuuluvia ihmisiä yhdistävä tekijä.
Kulttuurisensitiivinen toiminta on ennen kaikkea ihmisen kunnioittamista. Kulttuurisensitiivisyyden omaksuminen omaksi toimintatavaksi auttaa toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä. Se tarkoittaa ihmisen halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää ihmisiä, jotka tulevat erilaisista taustoista. Kulttuurisensitiiviset palvelut eivät ole erillisiä palveluita kaikille, vaan sitä, että palvelut pystyvät joustamaan erilaisien asiakkaiden tarpeisiin. Maahanmuuttajien kohdalla se voi tarkoittaa esimerkiksi tavallista toimintaa enemmän ohjausta ja neuvontaa pidempiaikaisesti.
Kulttuurinen kompetenssi tarkoittaa kulttuurisen osaamisen käsitettä
Kulttuurinen kompetenssi tarkoittaa kulttuurisen osaamisen käsitettä
Kulttuurinen kompetenssi on eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kunnioittamista sekä syrjimättömän ilmapiirin rakentamista ja vaalimista yhteiskunnassa. Se tarkoittaa myös palveluiden järjestämistä, saatavuutta ja saavutettavuutta niin, että eri taustoista tulevien ihmisten osittain erilaiset tarpeet otetaan huomioon, kuitenkin muistaen Suomen laki ja sen mukaisesti toimiminen. Kaikkien kulttuurien erikoispiirteitä ei kukaan tiedä eikä osaa, joten tärkeää on suhtautua avoimesti ja kunnioittavasti eri ihmisiin, tiedostaen heidän erilaiset tavat ja tottumukset toimia, olettamatta mitään. Lisätietoja aiheesta THL.
Käytettävä termistö on moninainen
Käytettävä termistö on moninainen
Osa termeistä on syntynyt tilastointia varten, joten niiden arkikielen käytettävyys ei välttämättä toimi. Sanoihin on aikojen saatossa liittynyt erilaisia mielleyhtymiä, joten neutraaleja maahanmuuttajaa kuvaavia sanoja on vaikea löytää. Lakiteksteissä on selkeästi puhuttu ulkomaalaisista (Ulkomaalaislaki 301/2004 Finlex 301/2004) sekä maahanmuuttajista (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Finlex 1386/2010).
Assimiloituminen
Assimiloituminen on maahanmuuttajan sulautumista uuteen kotimaahan luopuen omasta taustaidentiteetistään.
Integraatio
Integraatiossa maahanmuuttaja löytää yhteiskunnassa oman paikkansa ja tapansa toimia säilyttäen kuitenkin oman kielensä, kulttuurinsa sekä kansallisen identiteettinsä. Tämä on Suomessa ollut tavoitteena hyvässä kotoutumisessa sekä valtaväestön vastaanottavuuden edistämisessä.
Kotouttaminen
Kotouttaminen on viranomaisten ja muiden tahojen monialaista kotoutumisen edistämistä ja tukemista erilaisten palveluiden ja toimenpiteiden kautta. Henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma määrittelee kotouttamisen toimenpiteet. Kotoutuminen on onnistunut, kun maahanmuuttaja kokee olevansa yhteiskunnan aktiivinen ja täysivaltainen jäsen.
Kotoutumisen edistäminen ja kotoutumisprosessi
Kotoutumisen edistämisen ja kotoutumisprosessin onnistumista voidaan tukea monipuolisesti niin viranomaisten toimenpiteillä kuin jokainen kansalainen omin arjen teoin kutsumalla mukaan harrastuksiin ja ystäväksi maahanmuuttajan.
Kotoutumiskoulutus
Kotoutumiskoulutukseen kuuluu suomen tai ruotsin kielen opetuksen lisäksi työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia valmiuksia. Mikäli tulijalla on puutteita luku- ja kirjoitustaidossa, hän saa opetusta niissä. Koulutus on pääsääntöisesti työvoimakoulutusta.
Kotoutumissuunnitelma
Kotoutumissuunnitelma on jokaiselle maahanmuuttajalle yksilöllisesti laadittu suunnitelma toimenpiteistä ja palveluista, joita hänen kotoutumisensa edistäminen vaatii. Se voidaan tehdä myös alaikäiselle sekä tarvittaessa perheille.
Maahanmuuttaja
Termi on herättänyt erilaista keskustelua ja Opetushallitus järjesti käsitetyöpajan 4.9.2019, jossa maahanmuuttoon liittyvää termistöä käytiin laajasti läpi, miettien muun muassa mitä tunteita sanat ja nimikkeet nostavat esille. Omassa toiminnassa kannattaa miettiä mitä sanoja käyttää sekä miten, ettei hyvä asia kärsi väärän nimikkeen takia. Kooste työpajasta ja sen huomioista sekä esityksien videot ovat nähtävillä linkistä: Tarvitaanko uutta tai päivitettyä käsitteistöä kun puhutaan maahanmuutosta
Osallisuuden kokemus
Osallisuus on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin: matalan osallisuuden kokemuksen on todettu liittyvän muun muassa vakavaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen, yksinäisyyteen ja huonoksi koettuun työkykyyn. Kokemus osallisuudesta lisää hyvinvointia, turvallisuutta, uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää.
Voidakseen kokea osallisuutta, on ihmisen pystyttävä aidosti vaikuttamaan ja kokemaan tulleensa kuulluksi. Se tarvitsee aikaa ja läsnäoloa. Osallisuuden kokemus ja sen vaatima aika vaihtelee eri ihmisillä. Toinen kokee tulleensa kuulluksi ja kokee olevansa aidosti osallinen ja toinen voi kokea tulleensa täysin sivuutetuksi. Lisätietoa osallisuudesta löydät THL:n sivuilta THL kotoutuminen ja osallisuus sekä THL osallisuuden edistämisen mallit
Segregaatio
Segregaatiossa maahanmuuttaja ei toimi osana uutta kotimaataan ja sen yhteiskuntaa vaan eristyy oman etnisen väestöryhmän kesken.
Suomalaistaustainen
Tilastokeskuksen käyttämän määritelmän mukaan suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa.
Ulkomaalaistaustainen
Tilastokeskuksen käyttämän määritelmän mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Vieraskielinen
Vieraskielisellä tarkoitetaan Tilastokeskuksen määritelmän mukaan henkilöä, joka puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.
Lisätietoja aiheesta:
Lisätietoja aiheesta:
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus | Opetushallitus (oph.fi)
Kotoutumislaki (11–18 §).
Lisää keskeisistä käsitteistä kotouttamisen sivuilta Kotouttaminen.fi, keskeiset käsitteet sekä Kvartti, mitä kotoutuminen on?
Tilastokeskus esittelee tarkemmin eri sanojen määritelmät
Google Sites
Report abuse