Lähtömaan käsitykset turvallisesta asumisesta voivat poiketa suuresti Suomen käsityksistä

Ennakkoluulot toisista kulttuureista asettavat haasteita kanssakäymiselle

Ennakkoluulot voivat olla molemmin puolisia. Meillä puhutaan paljon rasismista, joka on ehdottoman väärin ja onkin tehtävä kaikkensa taatakseen kaikille osallistujille tasaveroinen osallistumisen mahdollisuus. Ennakkoluuloja ja oletuksia voi olla monella, niistä pitää päästä yli ja kohdata ihminen ihmisenä, tasaveroisena ja arvokkaana. Tämä koskee myös vähemmän puhutusta maahanmuuttajien ennakkoluuloista sekä suomalaisia että eri maahanmuuttajaryhmiä kohtaan, jotka voivat vaikuttaa turvallisuutta heikentävästi sekä pelastustoimen auttamistilanteissa, että muissakin yhteyksissä. Olisikin todella tärkeää päästä kaikkien ennakkoluuloista eroon ja suhtautua avoimesti ja kiinnostuneesti toisiin ihmisiin.
Tyypillisiä ennakkoluuloihin ja -asenteisiin vaikuttavia tekijöitä ovat:

• Kielitaito (luku- ja kirjoitustaito)

• Kulttuurin ja uskonnon erot

• Henkilökohtaiset ominaisuudet ja terveydentila

• Syrjäytyminen

• Tiedon puute

• Lähtömaan erilaiset tilanteet

• Aikakäsitys

• Osallisuuden kokemuksen syntymiseen tarvitaan aikaa

• Ennakkoluulot

Kielitaito

Kielitaito tai lähinnä suomen kielen osaamisen taso, vaikuttaa turvallisuusviestinnässä. Sen vuoksi materiaaliin kuuluvassa turvakassissa on konkreettiset esineet, sekä turvakortit, joiden avulla turvallisuusviestinnässä pystyy havainnollistamaan kuinka erilaisin tuottein ja tavaroin sekä toimintatavoin pystyy turvallisuutta parantamaan.

Yksi oletus, joka usein on, koskee luku- ja kirjoitustaitoa. Kaikilla ihmisillä ei ole luku- ja kirjoitustaitoa edes omalla äidinkielellään, sen vuoksi kuvat ja videot ovat niin tärkeitä selkeän puheen lisäksi. Ohjeet annetaan usein kirjallisina, uskoen kaikkien pystyvän ne lukemaan ja ymmärtämään, mutta ihmisen lukutaidottomuus puuttuvan kielitaidon ohella vaikeuttaa ohjeiden ymmärtämistä.
Lisätietoja maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opettamisesta löytyy Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.

Kulttuurin ja uskonnon erot

Kulttuuri ja uskonto sekä erilaiset katsomukset tuovat eroavaisuuksia suhtautumisessa asioihin sekä oikeana pidettyihin tapoihin toimia. On kulttuureja ja uskontoja, joissa luotetaan korkeampaan voimaan, oman toiminnan merkitystä saatetaan vähätellä. Tekojen syy- seuraussuhteet vaikuttavat erilaisilta, samoin tavat toimia poikkeavat tyypillisistä suomalaisista tavoista. Omann toiminnan merkitys turvallisuustoimijana saatetaan ohittaa, uskoen jonkin mun voiman huolehtivan ja kaiken tapahtuvan olevan kohtalon, jumalan tai muun olennon tahtomaa toimintaa.

Moni kulttuuri korostaa yhteisöllisyyden merkitystä ja suvun tai yhteisön tärkeyttä sekä arvojärjestystä, toisaalta tyypillinen suomalainen ja länsimainen kulttuuri korostaa yksilön omaa vastuuta, merkitystä ja vaikuttavuutta. Nämä jo kasvatuksessa omaksutut asenteet vaikuttavat ihmisen toimintaan.

Lisätietoa eri uskonnoista löytyy esimerkiksi Uskonnot -sivustolta.

Kulttuurin määrittelystä ja sen huomioimisesta löydät hyvää tietoa esimerkiksi kansalaisopistoille suunnatusta materiaalista.

Henkilökohtaiset ominaisuudet

Henkilökohtaiset ominaisuudet ja terveydentila vaikuttavat kaikilla ihmisillä toimintaan. Riippumatta kansalaisuudesta tai taustasta, esimerkiksi kuulovammainen ihminen ei kuule tai näkövammainen näe, vaan tarvitsee apuvälineitä pärjätäkseen ja voidakseen havainnoida samat asiat kuin kuuleva tai näkevä. Toiset ihmiset ottavat enemmän riskejä, toiset ovat hyvin turvallisuushakuisia.

Ikä tuo kaikille muutoksia toimintakykyyn, nekin ovat riippumattomia kansalaisuudesta tai taustasta. Onkin tärkeää huomioida ihminen ihmisenä, omana yksilönään, ei vain kohderyhmänsä edustajana.

Lisätietoa erilaisesta kohtaamisesta ja sen tavoista löytyy esimerkiksi erilaisista hankejulkaisuista, tässä yksi esimerkki Kotopaikka-hanke.

Syrjäytyminen

Syrjäytymisen sanotaan olevan suurin riski sisäiselle turvallisuudellemme. Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden kokeminen onkin tärkeää turvallisuuden edistämistä kaikissa ihmis- ja ikäryhmissä. Sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan:

” Syrjäytymisen ja turvallisuuden suhde on kaksisuuntainen. Syrjäytyminen aiheuttaa turvallisuusongelmia, jotka taas kiihdyttävät syrjäytymiskehitystä yksilötasolla. Sosiaaliset ongelmat kasautuvat usein ja esimerkiksi rikokset koskettavat yhä voimakkaammin jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä – samalla kun muun väestön turvallisuus on parantunut. Syrjäytyminen saa usein alkunsa silloin, kun huono-osaisuus kasautuu ja monimuotoistuu sekä alkaa heikentää ihmisen mahdollisuuksia hallita omaa elämäänsä. Samalla myös yhteiskunnallisen osallisuuden kokemus laskee. Muun muassa matala koulutus, pitkäaikainen työttömyys ja toimeentulo-ongelmat ovat merkittäviä syrjäytymisen riskitekijöitä.”

Ihmisen ollessa syrjäytynyt, hän saattaa olla piittaamaton omasta ja muiden turvallisuudesta, jättäen huolehtimatta omasta ja muiden turvallisuudesta, lisänä tietämättömyys ja piittaamattomuus.

Tästä löytyy Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta.

Tiedonpuute

Tiedonpuute vaikuttaa ihmisen toimintaan. Mikäli ei tiedä jonkin asian, joka on aiemmassa kotimaassa ollut sallittua, olevan kiellettyä Suomessa, voi toimia väärin. Laitteen oikeaa käyttötapaa ei välttämättä tiedetä ja sitä käytetään väärin, esimerkiksi sähköliettä tai kiuasta asunnon lämmitykseen.

Tiedonpuutteesta saattaa olla kyse myös kuritusväkivallan käytössä. Kodeissa käytetään väkivaltaisia rangaistuksia kasvatustapana, tämä oli Suomessakin sallittua ennen vuotta 1984. Samoin ihmisoikeuksia ei mielletä eri maissa yhtä tärkeiksi, eikä niistä välttämättä ole oikeaa tietoa.

Lähtömaan turvallisuustilanne ja tavallinen asumiseen liittyvä toiminta voi olla hyvin erilaista kuin Suomessa

Mikäli ihminen tulee sota-alueelta, jossa hän on tottunut varomaan tarkka-ampujien hajaluoteja tai miinoja, voi meidän tapaturmien ehkäisymme tai paloturvallisuuden edistämisemme tuntua näpertelyltä tai turhalta.

LIsätietoa miten matkailijaa varoitetaan eri maiden turvallisuustilanteesta Ulkoministeriön matkustustiedotteista.

Aikakäsitykset eroavat eri kultuureissa

Aikakäsitys vaihtelee eri ihmisillä ja eri kulttuureissa merkittävästi, vaikuttaen suhtautumiseen aikaan, ajankohtiin ja aikataulujen noudattamiseen. Länsimaissa useimpien aikakäsitys on lineaarinen, eli asioilla on selkeä aikataulu kalenterin ja kellon mukaan.

Monessa Afrikan, Aasian sekä Latinalaisen Amerikan maassa on syklinen aikakäsitys, jossa ajan ajatellaan ”virtaavan”, olevan loppumaton, asiat, jotka tänään jäävät tekemättä, voi tehdä huomenna.

Joten aikataulut tai sovitut kellonajat eivät välttämättä merkitse kaikille ihmisille samaa tai ole yhtä tärkeitä.

Turvallisuuden osalta tämä voi muodostaa vaikeuksia sovittujen tarkastusajankohtien noudattamisen osalta sekä huollon mahdollisina laiminlyönteinä.

Osallisuuden kokemus

Voidakseen kokea osallisuutta, on ihmisen pystyttävä aidosti vaikuttamaan ja kokemaan tulleensa kuulluksi. Se tarvitsee aikaa ja läsnäoloa.
Osallisuuden kokemus ja sen vaatima aika vaihtelee eri ihmisillä. Toinen kokee tulleensa kuulluksi ja kokee olevansa aidosti osallinen ja toinen voi kokea tulleensa täysin sivuutetuksi.
Ihmisen kokiessa osallisuutta niin oman turvallisuuden kuin yhteiskunnan toimijanakin, hän ottaa vastuuta toiminnastaan.

Lisätietoa osallisuudesta löytyyTHL:n sivuilta Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus/kotoutuminen ja osallisuus sekä Osallisuuden edistämisen mallit

Ennakkoluulot

Ennakkoluulo määritellään ennestään tuntemattomaan kohdistuvaksi oletukseksi, usein vastenmielisyydeksi. Ihmisen oma kasvatus ja kasvuympäristö luo, väillä tiedostamattomiakin ennakkoluuloja. Uusi ja tuntematon pelottaa.

Ennakkoluulot ja -asenteet voivat peittää oikeita ongelmia osaamisen, kielitaidon ja tiedonpuutteen osalta. Kuvitellaan ihmisen tietävän tai osaavan erilaisia turvallisuuteen vaikuttavia asioita, mutta hänellä ei olekaan mitään tietoa niistä. Esimerkiksi lämpimästä maasta tuleva ihminen ajaa autoa liukkaalla, ilman mitään ennakkokokemusta liukkaalla kelillä ajamisesta.

Pystyessään pääsemään yli omista ennakkoluuloista ja kohdatessaan toiset ihmiset uteliaasti ja kuunnellen, yhteistyö sujuu paremmin. Jokainen ihminen on oma yksilö, riippumatta etnisestä taustasta tai uskonnosta.